luottamus on uusi kilpailuetu - ja se syntyy vain vastuullisesta toiminnasta.

Luottamus on uusi kilpailuetu – ja se syntyy vain vastuullisesta toiminnasta.

Blogi on tehty tekoälyn Chatgdpt 5 versio 2.11.2025

AI TIVIA Stadi – Hyvä minulle, hyvä muille: Luottamus ja vastuu tekoälyn ytimessä

Tekoäly on tullut jäädäkseen – mutta millä ehdoilla, ja kenen vastuulla?
Näihin kysymyksiin pureuduttiin lokakuussa Helsingissä järjestetyssä AI TIVIA Stadi – Hyvä minulle, hyvä muille -tapahtumassa, joka kokosi yhteen tekoälyn, datanhallinnan ja digitalisaation asiantuntijoita. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä TIVIA Uusimaa ry, Systeemityöyhdistys Sytyke ry ja DAMA Finland ry.

Tapahtuman punaisena lankana oli vastuullinen tekoäly – ei vain sääntelyn näkökulmasta, vaan myös kilpailukyvyn ja inhimillisyyden kannalta. Päivän esitykset tarjosivat laajan katsauksen siihen, miten EU:n AI Act, kansainväliset standardit ja tekoälyosaamisen kehittäminen muokkaavat suomalaisia organisaatioita.

Luottamus syntyy tekojen kautta

Ensimmäisen asiantuntijapuheenvuoron piti Riitta Piela, kehittämispäällikkö Tilastokeskuksesta. Hänen aiheensa “Vastuullinen tekoäly – sääntelystä kilpailuetuun” avasi keskustelun tekoälyn riskienhallinnan ja vastuunkannon merkityksestä.

Piela muistutti, että AI Act ja GDPR määrittelevät vain minimitason tekoälyn käytölle. Todellinen kilpailuetu syntyy vasta, kun organisaatiot tekevät enemmän – ja tekevät sen läpinäkyvästi.

”Luottamus syntyy tekemisestä. Säännösten noudattaminen ei vielä riitä, vaan on ymmärrettävä, miten tekoäly oikeasti toimii ja kuka siitä on vastuussa”, Piela painotti.

Pielan mukaan luottamus tekoälyyn on monissa yhteyksissä laskussa, osin ns. hallusinaatioilmiön vuoksi. Hän korosti, että jokaisen organisaation on määriteltävä tilivelvollisuuden ketju – kuka vastaa, jos tekoäly tekee virheen. Vastuullisen tekoälyn kehikko vaatii sekä juridista että teknistä osaamista. Pielan esityksestä jäi vahva viesti: luottamus on uusi kilpailuetu – ja se syntyy vain vastuullisesta toiminnasta.

Ctrl+S vai Ctrl+Alt+Del? Ihmisen ja tekoälyn uusi työnjako

Netumin Tuomas Koskiniemi ja Jani Henriksson lähestyivät tekoälyn murrosta käytännön ja organisaation muutoksen näkökulmasta. Heidän esityksensä otsikko “Ctrl+S (Tallenna) vai Ctrl+Alt+Del (Uudelleenkäynnistä)?” kuvasi oivaltavasti tilannetta, jossa organisaatiot pohtivat, pitäisikö nykyinen toimintamalli säilyttää vai aloittaa alusta tekoälyn aikakaudella.

Koskiniemi ja Henriksson korostivat, että tekoäly muuttaa perusteellisesti tapoja, joilla tietojärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään. Teknologian rinnalle tarvitaan strateginen, inhimillinen ja hallittu lähestymistapa. ”Tekoäly ei poista ihmisen roolia – se muuttaa sen. On määriteltävä, mitä vastuuta ja päätösvaltaa jää ihmiselle, ja miten tekoäly tukee tätä”, Henriksson totesi.

Kaksikon mukaan tekoälyn vastuullinen hyödyntäminen vaatii organisaatioilta rohkeutta arvioida, milloin on aika painaa Ctrl+S – tallentaa se, mikä toimii – ja milloin Ctrl+Alt+Del – käynnistää ajattelutapa uudelleen.

Suomalainen osaaminen kuuluu tekoälyn standardeissa

Kansainvälisen näkökulman toi Meri Valtiala SFS Suomen Standardit ry:stä. Hänen esityksensä “Tekoälyn standardit hyödyntävät myös suomalaista näkökulmaa” kuvasi, miten suomalaiset asiantuntijat ovat olleet aktiivisesti mukana muovaamassa tekoälyn globaaleja ISO/IEC-standardeja.

”Standardointi on yksi tapa viedä suomalaisia arvoja maailmalle – läpinäkyvyyttä, datan laatua ja kestävyyttä”, Valtiala totesi.

SFS:n tekoälyryhmä on osallistunut standardointityöhön muun muassa tekoälyn sanaston ja johtamisjärjestelmästandardien suomennoksissa. Työ on tärkeää, sillä standardit muodostavat yhteisen perustan, jota EU:n tekoälyasetus täydentää.
Valtialan mukaan eurooppalainen sääntely nojaa yhä enemmän arvopohjaiseen teknologiaan, jossa korostuvat vastuullisuus ja ihmiskeskeisyys – teemoja, joissa suomalainen osaaminen on vahvaa.

Tekoälyosaaminen vaatii harkintaa ja vastuuta

Tapahtuman päätti Joel Vähä-Salo TIVIA ry:stä puheenvuorollaan “Vastuullinen tekoälyosaaminen – Osaamisen ja vastuun tasapaino”.
Vähä-Salo muistutti, että vaikka tekoäly automatisoi monia työvaiheita, vastuu sen käytöstä pysyy aina ihmisellä.

Hän esitteli TIVIA:n Vastuullinen AI -koulutuskokonaisuuksia, jotka tukevat tekoälyosaamisen kehittämistä kaikilla tasoilla – niin johdossa, kehittäjillä kuin käyttäjilläkin.

Verkostoitumista ja hyvää mieltä

Asiantuntijaesitysten jälkeen osallistujat siirtyivät verkostoitumisen ja livemusiikin pariin.
Tapas-menu, viinilasillinen ja Petsku Lemströmin & Lucky Trion svengaava musiikki loivat lämpimän päätöksen päivälle, joka yhdisti asiantuntijuuden ja yhteisöllisyyden.

Yhteenveto: Vastuullisuus on tekoälyn kilpailuetu

Tapahtuma kokosi yhteen viestin, joka resonoi kaikissa puheenvuoroissa:
tekoälyn kehitys ei ole vain teknologiahaaste, vaan kulttuurinen muutos.

Luottamus, vastuullisuus ja inhimillinen harkinta muodostavat sen perustan, jolla tekoälystä voi tulla hyvä minulle ja hyvä muille – juuri niin kuin tapahtuman teema lupasi.

kirjoitanut Paula Miinalainen tekoäly Chatgdpt 5 avustamana